Elämä mykkänä

Mykkä ihminen kärsii puhevammasta. Tämä voi johtua mykkyydestä, joka on aiheutunut esimerkiksi aivovammasta. On myös esimerkiksi lapsia, jotka kokevat, etteivät ole kykeneväisiä puhumaan, jolloin puhutaan mutismista. Mykkyys ei olekaan kovin yksiselitteinen asia, jota voisi lähteä selvittämään helposti.

Mikäli kyseessä on fyysinen rajoite, mikä aiheuttaa sen, että puhuminen ei ole mahdollista, on maailma hyvin erilainen verrattuna niihin ihmisiin, jotka voivat puhua. Mykkä saattaa kokea asiat eri näkökulmasta, kuin ehkä moni osaa arjessa ajatellakaan. Mykkyydessä isoimpana haasteena on oikeastaan se, että kaikki eivät välttämättä aina osaa ottaa mykän näkökulmaa tai tunteita huomioon.

Ihmiset keskittyvät paljon siihen, mitä sanotaan, vaikka eleihin ja esimerkiksi kasvon ilmeisiin voisivatkin kertoa paljon enemmän. Tästä syystä sanotaankin, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Joskus turha puhuminen voi aiheuttaa jopa ongelmia enemmän, kuin mitä puhuminen ratkaisee. Elämä mykkänä ei kuitenkaan ole millään tavalla huonoa ja varsinkin Suomessa on vahvoja yhteisöjä, jotka mahdollistavat sen, että saa tarvittaessa vertaistukea. Jokainen meistä on käynyt varmasti elämässään läpi vaikeita asioita, eivätkä mykät ole tästä poikkeuksia.

Mykkyys on jossain vaiheessa monelle sellainen asia, mitä ei enää edes ajattele. Mikäli ympärillä on arvostavia ja hyviä ystäviä, jotka eivät tuo asiaa esille, ei sitä välttämättä mieti joka päivä, että kuinka tämä puhevamma nyt vaikeuttaa elämää. Päinvastoin, sitä elää elämäänsä hyvinkin iloisesti ja onnellisesti.

Vaikeuksien kautta voittoon

Vaikeuksien kautta voittoon

Mikäli mykkyys on henkilölle synnynnäistä, ei välttämättä edes osaa ajatella sitä, että elämän tulisi olla millään tavalla toisenlaista. Mykkä pystyy kuitenkin nauttimaan musiikista, kuulemaan, mitä muut sanovat ja reagoimaan asioihin elekielellä, vaikka keskustelukumppani ei viittomakieltä osaisikaan. Haasteita on silloin, kun saa puhevamman esimerkiksi traumasta. Tällöin maailma voi muuttua radikaalisti, erityisesti henkilölle, jolle esimerkiksi työssä puhuminen oli elintärkeää. Koskaan ei voi verrata henkilöiden vastoinkäymisiä, sillä ne ovat aina jokaiselle niin henkilökohtainen asia, emmekä koskaan tule tietämään kaikkea, mitä toinen ihminen tietää.

Vaikeuksista pääsee kuitenkin eteenpäin. Turvaverkko ja läheiset ovat yksi iso apu siinä, miten voi päästä huonoistakin hetkistä eteenpäin. Huonoja hetkiä tulee myös niille, joille ei välttämättä ole puhevammaa. Mykkä ei siis ole mitenkään erilainen ihminen siinä mielessä. Ne vaikeudet saattavat vain olla helpommin ymmärrettävissä, kun puhutaan kuitenkin yhdestä ihmisille tärkeästä ominaisuudesta. Elämä mykkänä ei siis ole dramaattisesti paljonkaan erilaista, kuin mitä ilman puhevammaa. Mykkä ei vain pysty ehkä osallistumaan intensiiviseen keskusteluun niin helposti kuin muut tai kertomaan niin helposti esimerkiksi lääkärissä, mikä vaivaa. Jälleen kerran tukiverkoston merkitys erilaisissa tilanteissa on suuri. Vastoinkäymisistä pääsee eteenpäin ja välillä puhevamman kanssa niitä tulee useammin, kuin mitä haluaisi. 

Mikäli läheistesi joukossa on mykkä, on tärkeintä miettiä, mikä kyseiselle ihmiselle on tärkeää elämässä ja haluaako hän puhua aiheesta vai ei. Usein paras tapa on kysyä, saako aiheesta kysyä kysymyksiä ja mitkä ovat hänen ajatuksensa aiheesta. Mikäli mykkyys ei ole hänelle negatiivinen asia, voit silloin kysyä kaikki aiheeseen liittyvät kysymykset, eivätkä ne sen jälkeen enää paina mieltäsi.

Jos kuitenkin henkilö mielellään ei puhu asiasta, se asia kannattaa jättää sikseen. Tyrkyttäminen ja liiallinen asioista puhuminen ei ole jokaiselle sopiva tapa. Kuten monissa muussakin asioissa, kannattaa miettiä asioita aina yksilöllisesti ja miten juuri sinun läheinen henkilösi haluaa käsitellä aihetta. Mykkyydestä ei pidä tehdä isoa numeroa, eikä sitä kannata miettiä liikaa.

Parhaat keksinnöt vammautuneille

Ihminen on keksinyt paljon apuvälineitä henkilöille, joilla on jokin liikkumista rajoittava vamma. Näistä tunnetuin lienee pyörätuoli, mutta keksintöjä on paljon muitakin. Nykyään invalidit voivat tehdä lähes kaikkia samoja asioita kuin ei-vammautuneetkin. Myös liikunta onnistuu loistavasti. Apuvälineistä on apua myös silloin, kun tarve on väliaikainen esimerkiksi onnettomuuden vuoksi. Apuvälineet voivat auttaa arjen normaalissa selviytymisessä ja lisäksi on olemassa välineitä.

Liikkuminen maastossa

Ulkona liikkumista ei tarvitse välttämättä vähentää, vaikka henkilöllä olisikin vaikeaa liikkua tasaisellakin maalla. Liikuntarajoitteisille on nimittäin kehitetty esimerkiksi Trionic Veloped -niminen rollaattori, jolla liikkuminen onnistuu jopa kivien ja hankalien puunjuurien yli. Sen avulla henkilö voi lähteä jopa vaellusretkelle. Sen liikkumista helpottaa kiipeävä etupyörä, jonka ansiosta kulkeminen on entistä kevyempää ja helpompaa. Laite ei hätkähdä kivistä, sorasta tai lumesta. Laite sopii henkilölle, joka pystyy kävelemään tuen avulla.

Pyörätuoleja erilaisiin käyttötarkoituksiin

Pyörätuoleja valmistetaan erilaisia käyttötarkoituksia varten. Niitä voidaan liikuttaa joko käsin työntämällä tai ne voivat olla sähköisiä. Sähköinen on kätevä silloin, kun henkilön käsivoimat eivät riitä liikkumiseen. Muita pyörätuolien eri ominaisuuksia voivat olla mm. isommat renkaat, hyvin maastossa kulkevat, karkeakuvioiset renkaat ja kaatumiseste. Jos taas liikutaan vain sisätiloissa, ei kaikille ominaisuuksille ole tarvetta. Oma lääkäri neuvoo oikeanlaisen pyörätuolin hankinnassa.

mittatilaustyönä valmistettu pyörätuoli

Pyörätuoli voidaan tilata valmistettavaksi juuri tiettyä henkilöä varten. Istuin voi olla erityismuotoiltu ja pyörätuolin mitat määräytyvät juuri sitä käyttävän henkilön mukaan. Huomioon otetaan henkilön paino, koko ja liikkumiskyky ja kunto. Jokainen on oma yksilönsä eivätkä tehdasvalmisteiset, valmiit pyörätuolit välttämättä tarjoa vammautuneelle juuri hänen tarvitsemaansa tukea.

Arjen apurit

Hyödyllisiä apuvälineitä ovat erilaiset tuet, joita voidaan asentaa kylpyhuoneisiin, wc-tiloihin ja muualle kotiin. Nämä ovat perusvälineitä, joita useimmiten asennetaan invalidien koteihin sekä sairaaloihin. Myös sänkyihin voidaan asentaa nousutukia. Arjessa voi olla hankaluuksia myös pukeutumisessa. Esimerkiksi sukkien pukeminen voi tuottaa vaikeuksia ja tarkoitusta varten on kehitetty erilaisia sukanvetolaitteita, jotka helpottavat ja nopeuttavat sukan pukemista jalkaan.Henkilöt, joilla on vaikeuksia kumartaa, voivat ottaa käyttöönsä siihen tarkoitettuja tarttumapihtejä. Ne ovat pitkät ja niissä on päässä pihdit, jotka mahdollistavat pientenkin esineiden nostamisen lattialta. Lisäksi niihin on asennettu magneetti, jonka ansiosta magneettiset esineet nousevat entistä helpommin. Autoa ajaville invalideille on olemassa erilaisia apuvälineitä. Useimmat tarvitsevat apurin nostamaan pyörätuolin auton kyytiin, mutta pyörätuolinostimen avulla invalidi voi kulkea omatoimisesti ja pyörätuoli nousee auton kyytiin nostimen avulla. Invalideille on myös muita autoilun apuvälineitä, kuten käsihallintalaite, jonka ansiosta kuljettaja voi käyttää auton polkimia käsikäyttöisesti.Keittiöön voidaan asentaa erilaisia kaappeja ja laatikostoja, jotta pyörätuolissa istuvakin yltää astioihin helposti ilman kurottelua ja apuria. Myös itse keittiövälineitä on kehitetty niin, että niitä on helppo käyttää silloin, kun henkilön toimintakyky on alentunut. Esimerkiksi veitsiä saa pystykahvalla, joka helpottaa käyttöä ja vähentää tapaturman riskiä. Juomisen helpottamiseksi mukit voidaan varustaa läikkymisen estävällä kannella ja aterimien varsiin voidaan kiinnittää varren paksuntava väline. Sen avulla aterimiin tarttuminen on helpompaa. Hygieniasta voidaan pitää huolta erilaisin apuvälinein. Henkilö voi riisua vaatteensa helpommin erityisen riisumisapuvälineen avulla. Samalla välineellä voidaan myös pukea vaatteet peseytymisen jälkeen. Suihkussa käyttöön voidaan ottaa suihkutuoli, jolloin henkilön ei tarvitse seistä suihkussa. Tuoli on suunniteltu kosteutta kestäväksi, joten se ei kärsi vedestä tai pesuaineista. Lattialle on toki tärkeää asettaa liukumisenesto, jotta kylpyhuoneen lattia ei olisi liukas. Tämä vähentää tapaturman riskiä.

Kinesteettinen persoonallisuustyyppi

Kinesteettinen persoonallisuustyyppi

Jokainen meistä on erilainen ja omalaatuinen yksilö, joka ajattelee ja tuntee asiat eri tavalla. Ketään toista ei saa koskaan verrata toiseen, nimittäin asia joka on toiselle pieni saattaa toiselle tuntua todella isolta. Tämän takia ihmisten kanssa tekemisissä oltaessa on hyvin tärkeää tunnistaa jokaisen yksilöllisyys ja täten kohdella jokaista ihmistä yksilönä. Yksi asiakaspalvelun tärkeimmistä osaamisista on tunnistaa ihmisten persoonallisuudet, jotta osaa antaa oikeanlaista palvelua oikealla henkilölle. Tämä on erittäin tärkeä taito verkostoitumisessa ja uusien suhteiden luomisessa. Usein ihmistä, joka tunnistaa toisten yksilöllisyyden ja yksilölliset tarpeet pidetään huomattavasti miellyttävämpänä, kuin ihmistä joka kohtelee kaikkia samalla tavalla. Tämä liittyy elämässä oikeastaan kaikkeen koulusta työhön ja sosiaaliseen elämään. Ensimmäinen askel alkaa koulusta, jossa jokaisella on oma tapa oppia. Jokainen meistä oppii eri tavalla ja tahdilla. Tämän takia opettajalle onkin hyvin tärkeää tunnistaa jokaisen oppilaan erityistarpeet, jolloin hän pystyy antamaan jokaiselle yksilöllisesti parasta opetusta. Työelämässä taas tähän tehtävään joutuu esimies. Hyvä esimies tunnistaa jokaisen työntekijän yksilöllisyyden, jolloin hän kohtelee eri työntekijää eri tavalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työnantajan pitää antaa erityiskohtelua, vaan sitä, että pienillä teoilla hän saa varmistettua työntekijöidensä viihtyvyyden.

aivojen sivut

Ihmisten persoonallisuuden voi kuitenkin jakaa kolmeen pääryhmään kinesteettinen, auditiivinen ja visuaalinen. Nämä persoonallisuustyypit perustuvat moneen asiaan ja ihmiset eroavat näidenkin persoonallisuustyyppien sisällä ja osa saattaa jopa kuulua kahteen eri persoonallisuustyyppiin. Pääasiassa nämä tyypit kuitenkin perustuvat siihen, että käyttääkö ihminen enemmän vasenta vai oikeaa aivopuoliskoa. Ja usein perustuvat siihen, millä tavalla ihminen ajattelee. Esimerkiksi ihmiset, jotka käyttävät aivojensa vasenta puolta, ajattelevat asiat huomattavasti loogisemmin ja ovat usein luonteeltaan täsmällisempiä. Oikealla puolella ajattelevat ihmiset taas ovat usein luovempia ja spontaaneimpia. He eivät välttämättä välitä niin paljon yksityiskohdista tai logiikasta. Nämä kaksi aivopuoliskoa erottelevat ihmiset loogiseen ja luovaan ryhmään.Toinen asia, joka vaikuttaa persoonallisuustyyppiimme on se, että mitä aistia käytämme eniten. Ihmisellä on viisi perusaistia, joista yksi on aina enemmän käytössä kuin muut. Jokainen on varmasti huomannut, että jotkut meistä haistavat eri hajut huomattavasti herkemmin ja osa taas näkee kaiken ympärillä tapahtuvan. Jokaisesta kaveripiiristä taas löytyy tämä yksi henkilö, joka rakastaa kosketusta ja halaa jokaisessa mahdollisessa tilanteessa. Nämä kaikki piirteet perustuvat aisteihimme ja siihen, että mikä aisti kenelläkin ihmisellä on vahvimpana käytössä.

Kinesteettinen persoonallisuus

Yksi näistä persoonallisuustyypeistä on kinesteettinen persoonallisuustyyppi. Kinesteettinen persoona on toimija. Hänen pitää tehdä asioita käsillään ja olla liikkeessä. Tällaiselle henkilölle on mahdotonta istua paikallaan toimistossa, pelkän tietokoneen kanssa. Tämä persoonallisuus tarvitsee jatkuvasti jotain tekemistä. Vaikka tämän persoonallisuustyypin omaavat ihmiset ovatkin usein hyvin rauhallisia, tarvitsevat he jatkuvasti fyysistä kosketusta. Heille tunteet ja siihen liittyvät kosketukset ovat hyvin tärkeitä. Tällainen henkilö ilmaiseekin itseään halaamalla ja koskettamalla toisia ihmistä. Hänellä isoimmassa roolissa on maku- ja tuntoaisti.

Persoonallisuustyypit

Koulussa kyseinen henkilö oppii kaikkein parhaiten tekemällä asiat käytännössä ja usein pärjääkin parhaiten käytännön tukemisen kouluissa paremmin kuin lukupainotteisissa kouluissa. Tällöin oppimisessa on tärkeää päästä kokeilemaan asioista käytännössä ja päästä osallistumaan tekemiseen. Tällaiselle henkilölle myös tunteet ovat isossa osassa oppimista. Negatiivisessa ympäristössä kinesteettinen ihminen tuntee negatiivisuuden erityisen häiritsevänä, eikä hän pysty keskittymään silloin ollenkaan. Päinvastoin taas positiiviset tunteet, kuten mielenkiinto ja myönteiset asenteet vaikuttavat opiskelun tehoon huomattavasti. Usein myös kyseiselle ihmiselle tekemisen lisääminen, kuten muistiinpanojen kirjoittaminen ja piirtely auttavat käsittelemään tietoa ja keskittymään.

Elämä ilman näköä

Ihminen voi syntyä ilman näköä tai menettää sen elämänsä aikana. Riippumatta siitä, missä tilanteessa näkö on menetetty, voi elämä tuntua alustavasti todella vaikealta ja haastavalta. Näkö otetaan usein itsestäänselvyytenä niiden toimesta, sillä monet eivät osaa edes miettiä, että sen voi menettää.

Fyysisen rajoitteen kanssa eläminen

voivat olla esimerkiksi liikuntakyvyn menettäminen kokonaan tai osittain onnettomuuden seurauksena. Fyysinen rajoittuneisuus ei välttämättä ole aina onnettomuuden seurausta, vaan se voi olla myös synnynnäistä tai sairauden aiheuttamaa. Olipa syy mikä hyvänsä, on tärkeää tuntea rajoitteensa ja opetella elämään sen kanssa – elämä on täynnä mahdollisuuksia myös liikuntarajoitteisille henkilöille.

Näyttelijä Jamie Brewer rakastaa työtään

Amerikkalainen näyttelijä Jamie Brewer (s. 5. helmikuuta 1985) on katsojille tuttu ainakin menestyssarjasta American Horror Story, jonka ensimmäisellä kaudella hän näytteli päävastustajan tytärtä. Sarjan kolmannella kaudella hänet nähtiin puolestaan noitana ja viidennellä kaudella nukkena. Erikoisen Brewerista tekee se, että hänellä on Downin syndrooma. Komean näyttelijänuran lisäksi Brewer ensimmäinen Downin syndroomaa sairastava malli, joka on osallistunut New Yorkin muotiviikoille “Role Models Not Runway Models” showssa vuonna 2014.

Ilman raajoja syntynyt amerikkalainen mies valloitti Afrikan korkeimman vuoren

Amerikkalainen Kyle Maynard, (s. 23. maaliskuuta 1986) on tunnettu kirjailija, luennoitsija, MMA-urheilija ja myös ensimmäinen ihminen joka on kiivennyt 5 895 metriä korkean Kilimanjaro-vuoren huipulle siten, että hänen kaikki neljä raajaansa on amputoitu. Maynard ei myöskään käyttänyt kiivetessään proteeseja. Maynardilla todettiin jo hänen syntyessään harvinainen sairaus, congenital amputation, jonka takia hän syntyi ilman käsiä ja jalkoja eli hänellä ei ollut raajoja kyynärpäiden ja polvien jatkeena.

Stephen Hawking muutti ymmärrystämme kosmologiasta

Teoreettista fyysikkoa ja kosmologia Stephen Hawkingia pidetään yleisesti maailman arvostetuimpana fyysikkona sitten Albert Einsteinin. Hawkingilla todettiin vuonna 1963 ALS-tauti, joka on johtanut hänen kohdallaan lähes täydelliseen liikuntakyvyttömyyteen. Taudin takia Hawkingilla on henkitorvessaan avanne ja tämä on vienyt hänen puhekykynsä. Hawking kommunikoi kirjoittamalla lauseita kirjain kirjaimelta pyörätuolinsa yhteydessä olevaan puhesyntentisaattoriin. Sairastuessaan Hawking oli 21-vuotias ja on siinä mielessä erittäin poikkeuksellinen ALS-potilas. Tauti todetaan yleensä 40-60-vuotiailla ja diagnoosin jälkeen odotettu elinaika on 3-5 vuotta. Hawking toteaa haastattelussa Guardian-lehdelle, että hän on elänyt jo 49-vuotta sen ajatuksen kanssa, että hän tulee kuolemaan ennenaikaisesti. Hawking ei omien sanojensa mukaan pelkää kuolemaa. Hawking sanoo pitävänsä aivoja tietokoneena, joka ei toimi enää sen jälkeen kun sen osaset pettävät. Hawkingin sairaus etenee jatkuvasti ja hänen terveydentilansa on heikko. Heikon terveytensä takia Hawking jätti väliin mm. 70-vuotissyntymäpäiviensä kunniaksi järjestetyt juhlallisuudet.

Kuvailutulkkaus auttaa näkövammaista kokemaan visuaalisen taide-elämyksen

Kuvailutulkkaus mahdollistaa visuaalisen taidenautinnon avaamisen myös näkövammaisille. Kuvailutulkkauksen avulla kerrottaan esimerkiksi, miten näyttelijä elehtii ja ilmeilee teatterissa tai televisiossa tai miltä taideteos näyttää. Kuvailutulkkaus tarkoittaa siis nähdyn muuttamista sanoiksi, eikä rajoitu kulttuuri- tai taideilmiöiden kuvailutulkkaukseen vaan sitä voidaan hyödyntää koko näkyvän maailman parempaan hahmottamiseen. Kuvailutulkkausta voidaan tehdä yksittäiselle ihmiselle tai isommalle ryhmälle ja tulkit ovat monesti kulttuuri- tai viestintäalojen ammattilaisia, viittomakielen tulkkeja ja näkövammaisten parissa työskenteleviä henkilöitä. Suomessa kuvailutulkkeja voi etsiä Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n kautta.