Ihminen on keksinyt paljon apuvälineitä henkilöille, joilla on jokin liikkumista rajoittava vamma. Näistä tunnetuin lienee pyörätuoli, mutta keksintöjä on paljon muitakin. Nykyään invalidit voivat tehdä lähes kaikkia samoja asioita kuin ei-vammautuneetkin. Myös liikunta onnistuu loistavasti. Apuvälineistä on apua myös silloin, kun tarve on väliaikainen esimerkiksi onnettomuuden vuoksi. Apuvälineet voivat auttaa arjen normaalissa selviytymisessä ja lisäksi on olemassa välineitä.

Liikkuminen maastossa

Ulkona liikkumista ei tarvitse välttämättä vähentää, vaikka henkilöllä olisikin vaikeaa liikkua tasaisellakin maalla. Liikuntarajoitteisille on nimittäin kehitetty esimerkiksi Trionic Veloped -niminen rollaattori, jolla liikkuminen onnistuu jopa kivien ja hankalien puunjuurien yli. Sen avulla henkilö voi lähteä jopa vaellusretkelle. Sen liikkumista helpottaa kiipeävä etupyörä, jonka ansiosta kulkeminen on entistä kevyempää ja helpompaa. Laite ei hätkähdä kivistä, sorasta tai lumesta. Laite sopii henkilölle, joka pystyy kävelemään tuen avulla.

Pyörätuoleja erilaisiin käyttötarkoituksiin

Pyörätuoleja valmistetaan erilaisia käyttötarkoituksia varten. Niitä voidaan liikuttaa joko käsin työntämällä tai ne voivat olla sähköisiä. Sähköinen on kätevä silloin, kun henkilön käsivoimat eivät riitä liikkumiseen. Muita pyörätuolien eri ominaisuuksia voivat olla mm. isommat renkaat, hyvin maastossa kulkevat, karkeakuvioiset renkaat ja kaatumiseste. Jos taas liikutaan vain sisätiloissa, ei kaikille ominaisuuksille ole tarvetta. Oma lääkäri neuvoo oikeanlaisen pyörätuolin hankinnassa.

Pyörätuoli voidaan tilata valmistettavaksi juuri tiettyä henkilöä varten. Istuin voi olla erityismuotoiltu ja pyörätuolin mitat määräytyvät juuri sitä käyttävän henkilön mukaan. Huomioon otetaan henkilön paino, koko ja liikkumiskyky ja kunto. Jokainen on oma yksilönsä eivätkä tehdasvalmisteiset, valmiit pyörätuolit välttämättä tarjoa vammautuneelle juuri hänen tarvitsemaansa tukea.

Arjen apurit

Hyödyllisiä apuvälineitä ovat erilaiset tuet, joita voidaan asentaa kylpyhuoneisiin, wc-tiloihin ja muualle kotiin. Nämä ovat perusvälineitä, joita useimmiten asennetaan invalidien koteihin sekä sairaaloihin. Myös sänkyihin voidaan asentaa nousutukia. Arjessa voi olla hankaluuksia myös pukeutumisessa. Esimerkiksi sukkien pukeminen voi tuottaa vaikeuksia ja tarkoitusta varten on kehitetty erilaisia sukanvetolaitteita, jotka helpottavat ja nopeuttavat sukan pukemista jalkaan.Henkilöt, joilla on vaikeuksia kumartaa, voivat ottaa käyttöönsä siihen tarkoitettuja tarttumapihtejä. Ne ovat pitkät ja niissä on päässä pihdit, jotka mahdollistavat pientenkin esineiden nostamisen lattialta. Lisäksi niihin on asennettu magneetti, jonka ansiosta magneettiset esineet nousevat entistä helpommin. Autoa ajaville invalideille on olemassa erilaisia apuvälineitä. Useimmat tarvitsevat apurin nostamaan pyörätuolin auton kyytiin, mutta pyörätuolinostimen avulla invalidi voi kulkea omatoimisesti ja pyörätuoli nousee auton kyytiin nostimen avulla. Invalideille on myös muita autoilun apuvälineitä, kuten käsihallintalaite, jonka ansiosta kuljettaja voi käyttää auton polkimia käsikäyttöisesti.Keittiöön voidaan asentaa erilaisia kaappeja ja laatikostoja, jotta pyörätuolissa istuvakin yltää astioihin helposti ilman kurottelua ja apuria. Myös itse keittiövälineitä on kehitetty niin, että niitä on helppo käyttää silloin, kun henkilön toimintakyky on alentunut. Esimerkiksi veitsiä saa pystykahvalla, joka helpottaa käyttöä ja vähentää tapaturman riskiä. Juomisen helpottamiseksi mukit voidaan varustaa läikkymisen estävällä kannella ja aterimien varsiin voidaan kiinnittää varren paksuntava väline. Sen avulla aterimiin tarttuminen on helpompaa. Hygieniasta voidaan pitää huolta erilaisin apuvälinein. Henkilö voi riisua vaatteensa helpommin erityisen riisumisapuvälineen avulla. Samalla välineellä voidaan myös pukea vaatteet peseytymisen jälkeen. Suihkussa käyttöön voidaan ottaa suihkutuoli, jolloin henkilön ei tarvitse seistä suihkussa. Tuoli on suunniteltu kosteutta kestäväksi, joten se ei kärsi vedestä tai pesuaineista. Lattialle on toki tärkeää asettaa liukumisenesto, jotta kylpyhuoneen lattia ei olisi liukas. Tämä vähentää tapaturman riskiä.

Jokainen meistä on erilainen ja omalaatuinen yksilö, joka ajattelee ja tuntee asiat eri tavalla. Ketään toista ei saa koskaan verrata toiseen, nimittäin asia joka on toiselle pieni saattaa toiselle tuntua todella isolta. Tämän takia ihmisten kanssa tekemisissä oltaessa on hyvin tärkeää tunnistaa jokaisen yksilöllisyys ja täten kohdella jokaista ihmistä yksilönä. Yksi asiakaspalvelun tärkeimmistä osaamisista on tunnistaa ihmisten persoonallisuudet, jotta osaa antaa oikeanlaista palvelua oikealla henkilölle. Tämä on erittäin tärkeä taito verkostoitumisessa ja uusien suhteiden luomisessa. Usein ihmistä, joka tunnistaa toisten yksilöllisyyden ja yksilölliset tarpeet pidetään huomattavasti miellyttävämpänä, kuin ihmistä joka kohtelee kaikkia samalla tavalla. Tämä liittyy elämässä oikeastaan kaikkeen koulusta työhön ja sosiaaliseen elämään. Ensimmäinen askel alkaa koulusta, jossa jokaisella on oma tapa oppia. Jokainen meistä oppii eri tavalla ja tahdilla. Tämän takia opettajalle onkin hyvin tärkeää tunnistaa jokaisen oppilaan erityistarpeet, jolloin hän pystyy antamaan jokaiselle yksilöllisesti parasta opetusta. Työelämässä taas tähän tehtävään joutuu esimies. Hyvä esimies tunnistaa jokaisen työntekijän yksilöllisyyden, jolloin hän kohtelee eri työntekijää eri tavalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työnantajan pitää antaa erityiskohtelua, vaan sitä, että pienillä teoilla hän saa varmistettua työntekijöidensä viihtyvyyden.

Ihmisten persoonallisuuden voi kuitenkin jakaa kolmeen pääryhmään kinesteettinen, auditiivinen ja visuaalinen. Nämä persoonallisuustyypit perustuvat moneen asiaan ja ihmiset eroavat näidenkin persoonallisuustyyppien sisällä ja osa saattaa jopa kuulua kahteen eri persoonallisuustyyppiin. Pääasiassa nämä tyypit kuitenkin perustuvat siihen, että käyttääkö ihminen enemmän vasenta vai oikeaa aivopuoliskoa. Ja usein perustuvat siihen, millä tavalla ihminen ajattelee. Esimerkiksi ihmiset, jotka käyttävät aivojensa vasenta puolta, ajattelevat asiat huomattavasti loogisemmin ja ovat usein luonteeltaan täsmällisempiä. Oikealla puolella ajattelevat ihmiset taas ovat usein luovempia ja spontaaneimpia. He eivät välttämättä välitä niin paljon yksityiskohdista tai logiikasta. Nämä kaksi aivopuoliskoa erottelevat ihmiset loogiseen ja luovaan ryhmään.Toinen asia, joka vaikuttaa persoonallisuustyyppiimme on se, että mitä aistia käytämme eniten. Ihmisellä on viisi perusaistia, joista yksi on aina enemmän käytössä kuin muut. Jokainen on varmasti huomannut, että jotkut meistä haistavat eri hajut huomattavasti herkemmin ja osa taas näkee kaiken ympärillä tapahtuvan. Jokaisesta kaveripiiristä taas löytyy tämä yksi henkilö, joka rakastaa kosketusta ja halaa jokaisessa mahdollisessa tilanteessa. Nämä kaikki piirteet perustuvat aisteihimme ja siihen, että mikä aisti kenelläkin ihmisellä on vahvimpana käytössä.

Kinesteettinen persoonallisuus

Yksi näistä persoonallisuustyypeistä on kinesteettinen persoonallisuustyyppi. Kinesteettinen persoona on toimija. Hänen pitää tehdä asioita käsillään ja olla liikkeessä. Tällaiselle henkilölle on mahdotonta istua paikallaan toimistossa, pelkän tietokoneen kanssa. Tämä persoonallisuus tarvitsee jatkuvasti jotain tekemistä. Vaikka tämän persoonallisuustyypin omaavat ihmiset ovatkin usein hyvin rauhallisia, tarvitsevat he jatkuvasti fyysistä kosketusta. Heille tunteet ja siihen liittyvät kosketukset ovat hyvin tärkeitä. Tällainen henkilö ilmaiseekin itseään halaamalla ja koskettamalla toisia ihmistä. Hänellä isoimmassa roolissa on maku- ja tuntoaisti.

Koulussa kyseinen henkilö oppii kaikkein parhaiten tekemällä asiat käytännössä ja usein pärjääkin parhaiten käytännön tukemisen kouluissa paremmin kuin lukupainotteisissa kouluissa. Tällöin oppimisessa on tärkeää päästä kokeilemaan asioista käytännössä ja päästä osallistumaan tekemiseen. Tällaiselle henkilölle myös tunteet ovat isossa osassa oppimista. Negatiivisessa ympäristössä kinesteettinen ihminen tuntee negatiivisuuden erityisen häiritsevänä, eikä hän pysty keskittymään silloin ollenkaan. Päinvastoin taas positiiviset tunteet, kuten mielenkiinto ja myönteiset asenteet vaikuttavat opiskelun tehoon huomattavasti. Usein myös kyseiselle ihmiselle tekemisen lisääminen, kuten muistiinpanojen kirjoittaminen ja piirtely auttavat käsittelemään tietoa ja keskittymään.

Ihminen voi syntyä ilman näköä tai menettää sen elämänsä aikana. Riippumatta siitä, missä tilanteessa näkö on menetetty, voi elämä tuntua alustavasti todella vaikealta ja haastavalta. Näkö otetaan usein itsestäänselvyytenä niiden toimesta, sillä monet eivät osaa edes miettiä, että sen voi menettää.

Sokeuden voi helposti ajatella rajoittavan ihmisen elämää, mutta todellisuudessa asia on toisin.

voivat olla esimerkiksi liikuntakyvyn menettäminen kokonaan tai osittain onnettomuuden seurauksena. Fyysinen rajoittuneisuus ei välttämättä ole aina onnettomuuden seurausta, vaan se voi olla myös synnynnäistä tai sairauden aiheuttamaa. Olipa syy mikä hyvänsä, on tärkeää tuntea rajoitteensa ja opetella elämään sen kanssa – elämä on täynnä mahdollisuuksia myös liikuntarajoitteisille henkilöille.

Amerikkalainen näyttelijä Jamie Brewer (s. 5. helmikuuta 1985) on katsojille tuttu ainakin menestyssarjasta American Horror Story, jonka ensimmäisellä kaudella hän näytteli päävastustajan tytärtä. Sarjan kolmannella kaudella hänet nähtiin puolestaan noitana ja viidennellä kaudella nukkena. Erikoisen Brewerista tekee se, että hänellä on Downin syndrooma. Komean näyttelijänuran lisäksi Brewer ensimmäinen Downin syndroomaa sairastava malli, joka on osallistunut New Yorkin muotiviikoille “Role Models Not Runway Models” showssa vuonna 2014.

Amerikkalainen Kyle Maynard, (s. 23. maaliskuuta 1986) on tunnettu kirjailija, luennoitsija, MMA-urheilija ja myös ensimmäinen ihminen joka on kiivennyt 5 895 metriä korkean Kilimanjaro-vuoren huipulle siten, että hänen kaikki neljä raajaansa on amputoitu. Maynard ei myöskään käyttänyt kiivetessään proteeseja. Maynardilla todettiin jo hänen syntyessään harvinainen sairaus, congenital amputation, jonka takia hän syntyi ilman käsiä ja jalkoja eli hänellä ei ollut raajoja kyynärpäiden ja polvien jatkeena.

Teoreettista fyysikkoa ja kosmologia Stephen Hawkingia pidetään yleisesti maailman arvostetuimpana fyysikkona sitten Albert Einsteinin. Hawkingilla todettiin vuonna 1963 ALS-tauti, joka on johtanut hänen kohdallaan lähes täydelliseen liikuntakyvyttömyyteen. Taudin takia Hawkingilla on henkitorvessaan avanne ja tämä on vienyt hänen puhekykynsä. Hawking kommunikoi kirjoittamalla lauseita kirjain kirjaimelta pyörätuolinsa yhteydessä olevaan puhesyntentisaattoriin. Sairastuessaan Hawking oli 21-vuotias ja on siinä mielessä erittäin poikkeuksellinen ALS-potilas. Tauti todetaan yleensä 40-60-vuotiailla ja diagnoosin jälkeen odotettu elinaika on 3-5 vuotta. Hawking toteaa haastattelussa Guardian-lehdelle, että hän on elänyt jo 49-vuotta sen ajatuksen kanssa, että hän tulee kuolemaan ennenaikaisesti. Hawking ei omien sanojensa mukaan pelkää kuolemaa. Hawking sanoo pitävänsä aivoja tietokoneena, joka ei toimi enää sen jälkeen kun sen osaset pettävät. Hawkingin sairaus etenee jatkuvasti ja hänen terveydentilansa on heikko. Heikon terveytensä takia Hawking jätti väliin mm. 70-vuotissyntymäpäiviensä kunniaksi järjestetyt juhlallisuudet.

Kuvailutulkkaus mahdollistaa visuaalisen taidenautinnon avaamisen myös näkövammaisille. Kuvailutulkkauksen avulla kerrottaan esimerkiksi, miten näyttelijä elehtii ja ilmeilee teatterissa tai televisiossa tai miltä taideteos näyttää. Kuvailutulkkaus tarkoittaa siis nähdyn muuttamista sanoiksi, eikä rajoitu kulttuuri- tai taideilmiöiden kuvailutulkkaukseen vaan sitä voidaan hyödyntää koko näkyvän maailman parempaan hahmottamiseen. Kuvailutulkkausta voidaan tehdä yksittäiselle ihmiselle tai isommalle ryhmälle ja tulkit ovat monesti kulttuuri- tai viestintäalojen ammattilaisia, viittomakielen tulkkeja ja näkövammaisten parissa työskenteleviä henkilöitä. Suomessa kuvailutulkkeja voi etsiä Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n kautta.

Paralympialaiset ovat kahden vuoden välein järjestettävät kansainväliset vammaisurheilukilpailut. Ne ovat maailman toiseksi suurin urheilutapahtuma heti olympialaisten jälkeen. Paralympialaisissa kilpailevat sellaiset urheilijat, jotka eivät vammansa takia pysty osallistumaan tasavertaisina kilpailijoina yleisiiin urheilukilpailuihin. Paralympialaiset järjestetään noin kuukausi olympialaisten päättäjäisten jälkeen ja niissä hyödynnetään samoja suorituspaikkoja kuin olympialaisissa. Tapahtuman nimi tulee kreikan kielen prepositiosta παρά, pará (suom. vieressä, yhdessä), joka viittaa paralympialaisten järjestämiseen rinnakkain olympialaisten kanssa.

Paralympialaisten järjestämisestä vastaa Kansainvälinen Paralympiakomitea (IPC). Suomessa toimii Suomen Paralympiakomitea, joka huolehtii Suomen joukkueen edunvalvonnasta, järjestelyistä, valmennuksesta, valitsemisesta ja lähettää kilpailijat paralympialaisiin. Lisäksi Suomen Paralympiakomitea huolehtii vammaishuippu-urheilun viestinnästä ja vaikuttamisesta, sekä vammaishuippu-urheilun kehittämisestä Suomessa.