Paralympialaiset ovat kahden vuoden välein järjestettävät kansainväliset vammaisurheilukilpailut. Ne ovat maailman toiseksi suurin urheilutapahtuma heti olympialaisten jälkeen. Paralympialaisissa kilpailevat sellaiset urheilijat, jotka eivät vammansa takia pysty osallistumaan tasavertaisina kilpailijoina yleisiiin urheilukilpailuihin. Paralympialaiset järjestetään noin kuukausi olympialaisten päättäjäisten jälkeen ja niissä hyödynnetään samoja suorituspaikkoja kuin olympialaisissa. Tapahtuman nimi tulee kreikan kielen prepositiosta παρά, pará (suom. vieressä, yhdessä), joka viittaa paralympialaisten järjestämiseen rinnakkain olympialaisten kanssa.

Paralympialaisten järjestämisestä vastaa Kansainvälinen Paralympiakomitea (IPC). Suomessa toimii Suomen Paralympiakomitea, joka huolehtii Suomen joukkueen edunvalvonnasta, järjestelyistä, valmennuksesta, valitsemisesta ja lähettää kilpailijat paralympialaisiin. Lisäksi Suomen Paralympiakomitea huolehtii vammaishuippu-urheilun viestinnästä ja vaikuttamisesta, sekä vammaishuippu-urheilun kehittämisestä Suomessa.

Paralympialaiset saivat oman logonsa vuonna 2003 ja se koostuu kolmesta Agitoksesta. Agitos on latinankielinen sana ja käännettynä se tarkoittaa ”minä liikun”. Tunnuksessa käytetään kolmea väriä, punaista, sinistä ja vihreää. Nämä väri ovat osa useimpien maailman maiden lippuja ja symbolin avulla halutaan korostaa sitä, että urheilijat tuodaan yhteen ympäri maailmaan ja heille annetaan mahdollisuus kilpailla. Tunnukseen sisältyy myös ajatus siitä, että paralympialaisiin osallistujat urheilijat inspiroivat esimerkillään, liikkuvat aina eteenpäin eivätkä koskaan luovuta.

Ensimmäiset paralympialaiset järjestettiin Roomassa vuonna 1960, mutta vammaisurheilussa on kilpailtu jo ennen sitä. Vammaisurheilutoiminnasta tuli järjestelmällistä toisen maailmansodan jälkeen, kun rintamalta palanneet loukkaantuneet sotilaat elivät vammoensa kanssa. Aluksi urheilu toimi kuntoutustoimintana, mutta 1948 Stoke Mandevillessa järjestettiin olympialaisten yhteydessä urheillukilpailut, joihin osallistui myös vammaisia urheilijoita. Pian toiminta laajeni kansainväliseksi. Rooman paralympialaisiin otti osaa 400 urheilijaa 23 eri maasta. Lajeja oli mukana kahdeksan, joista kuusi kuuluu edelleen paralympialaisten lajeihin eli jousiammunta, uinti, miekkailu, koripallo, pöytätennis ja yleisurheilu. Vuoden 1960 paralympialaisiin osallistui kolme urheilijaa Suomesta ja toivat kotiin yhden mitalin. Aluksi paralympialaisiin ottivat osaa vain selkäydinvammaiset urheilijat, mutta myöhemmin mukaan liittyivät näkövammaiset, CP-vammaiset ja kehitysvammaiset urheilija sekä urheilijat, joilta on amputoitu raaja.

Kilpailijat jaetaan kymmeneen eri luokkaan vamman tason perusteella. Luokitus vaihtelee lajista riippuen. Luokituksen perusteet ovat heikentynyt lihasvoima, heikentynyt passiivinen liikealue, raajan tai raajojen puute, jalkojen pituusero, lyhytkasvuisuus, hypertonia, ataksia, atetoosi tai näkövamma. Nykyään kehitysvammaiset urheilijat eivät ota osaa paralympialaisii, vaan Special Olympics liikunta- ja urheilujärjestö järjestää maailmankisa kahden vuoden välein kehitysvammaisille urheilijoille. Kansainvälinen olympiakomitea antoi Special Olympics -järjestölle tunnustuksen vuonna 1988. Eniten Special Olympics kilpailuja on järjestetty Yhdysvalloissa. Suomi on menestynyt paralympialaisissa hienosti. Kesäparalympialaisissa Suomi on parhaimmillaan yltänyt 15 parhaan maan joukkoon. Talviparalympialaisissa Suomi on ollut

mitalisijoilla. Suomi on menestynyt erityisen hyvin kesäparalympialaisissa mm. New Yorkin ja Stoke Mandevillen yhteiskisoissa vuonna 1984, Toronton kisoissa vuonna 1976 sekä Soulin kisoissa vuonna 1988. Sydneyssä järjestetyistä kesäkisoista Suomi keräsi vuonna 2000 hurjat kymmenen mitalia. Ateenassa vuonna 2004 Suomi sai kesäkisoissa kahdeksan mitalia ja Pekingissä vuonna 2008 kuusi mitalia. Menestystä Suomella on riittänyt myös talvikisoissa. Ensimmäiset talviparalympialaiset järjestettiin Örnsköldvikissä vuonna 1976 ja Suomi nappasi kisoista 22 mitalia. Parhaiten suomalaiset ovat menestyneet Geilon talvikisoissa vuonna 1980 ja Innsbruckissa vuonna 1984. Naganon talvikisoissa vuonna 1998 mitalisaalis oli 19 mitalia ja Salt Lake Citystä Suomi toi vuonna 2002 kahdeksan mitalia.

Kesäparalympialaisissa kilpaillaan 20 lajissa. Lajeina ovat ampumaurheilu, boccia, istumalentopallo, CP-jalkapallo, näkövammaisten jalkapallo, jousiammunta, judo, maalipallo, miekkailu, penkkipunnerrus, purjehdus, pyöräily, pyörätuolikoripallo, pyörätuolirugby, pyörätuolitennis, pöytätennis, ratsastus, soutu, uinti ja yleisurheilu. Talviparalympialaisissa kilpaillaan alppihiihdossa, kelkkajääkiekossa, maasto- ja ampumahiihdossa ja pyörätuolicurlingissa.