Ratsastusterapiaa on Suomessa ollut tarjolla noin 25 vuotta ja tällä hetkellä maassa toimii 160 ratsastusterapeuttia. Kysyntä on jatkuvassa kasvussa ja Ypäjän hevosopistossa alkaa joka toinen vuosi uusien ratsastusterapeuttien koulutus joka kestää kolme ja puoli vuotta. Ratsastusterapiaa vetää terveydenhuollon, sosiaalialan tai opetusalan tutkinnon suorittanut ja ratsastusterapeuttikoulutuksen saanut ammattilainen, jossa apuna toimii hevonen. Ratsastusterapeuttien koulutus on monialaista ja se yhdistelee useita tieteenaloja. Ihmisen käyttäytymisen ja fysiologian lisäksi terapeutin täytyy tutustua eläimen käyttäytymiseen ja psykologiaan.

Kela korvaa terapian vaikeavammaisille kuntouksesta vastaavan yksikön tekemän lähetteen perusteella. Ratsastusterapia on yksilöterapiaa ja eri asia kuin vammaisratsastus, jossa toimitaan ryhmänä. Ratsastusterapiassa terapeutti, hevonen ja kuntoutuja tekevät töitä yhdessä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ratsastusterapia, niin kuin muutkin terapian osa-alueet, vaatii terapeutilta herkkyyttä ja ammattitaitoa, jotta hän kykenee pätevästi ohjaamaan ihmisen ja hevosen välistä vuorovaikutusta ja sitä kautta viedä kuntoutujaa kohti tavoitteita. Ratsastusterapiasta on todettu olevan suurta hyötyä mm. vuorovaikutustaitojen kehittämisessä, ADHD- , dysfasia- tai Asperger-potilaiden kohdalla sekä mm. CP-vammaisen motoristen taitojen kehittämisessä. Ratsastusterapia auttaa kehonhallinnassa ja oikean asennon löytämisessä, parantaa ryhtiä, tasapainoa ja koordinaatiokykyä, lievittää pelkoja, kasvattaa itseluottamusta ja auttaa hallitsemaan omaa käyttäytymistä. Hevonen ei tuomitse tai ilku ja sen lämpö ja läheisyys voi olla helpompi ottaa vastaan kuin ihmisen kautta tuleva.

2

Hevonen tuo ratsastusterapiaan sosiaalisen ulottuvuuden ja ratsastusterapiasta onkin hyötyä fysiologisten sairauksien lisäksi psykologisten ongelmien hoidossa. Ratsastusterapiassa turvallisuus on kaikista tärkein vaatimus ja tätä varten luottamuksen täytyy olla kunnossa terapeutin, hevosen ja kuntoutujan välillä. Ulospäin ratsastusterapiatunti voi näyttää melko tavalliselta ratsastushetkeltä. Aivan kuten ratsastuksessa yleensäkin, hevonen harjataan ja satuloidaan, asiakas nousee tai nostetaan ratsaille ja sitten opetellaan ratsastukseen liittyviä taitoja kentällä tai maastossa. Toisinaan ratsastusterapiatunnilla kuitenkin myös heitellään palloa, suoritetaan tehtävärataa jossa vaaditaan motorisia taitoja tai kun kuntoutuja makaa hevosen päällä selällään tai vatsallaan. Joskus kuntoutuja taas ottaa kontaktia vapaana olevaan hevoseen tai hallitsee eläintä maasta käsin, hoitaa hevosta, pesee sitä, letittää hevosen harjaa tai puhdistaa sen kavioita. Kuntoutujan taitojen salliessa terapiatunnilla voidaan tehdä myös erilaisia temppuja hevosen selässä kuten istua siellä selkä menosuuntaan, nousta polvilleen istumaan hevosen selän päälle, kokeilla ratsastamista eri asennoissa tai tasapainoilla hevosen selässä. Hevosen kanssa voidaan myös lähteä kärry- tai rekiajelulle.

3

Kaiken ratsastusterapiatoiminnan tavoitteena on – hevosiin ja ratsastuksiin liittyvän toiminnan avulla – tukea kuntoutujan kasvua ja kehitystä. Toisin kuin tavallisilla ratsastustunneilla tai vammaisratsastuksessa ratsastusterapian tavoitteena ei ole hankkia ratsastustaitoja vaan oppia hallitsemaan omaa kehoaan ja mieltään ja kehittää vuorovaikutustaitoja. Kuntoutuksen avainsana onkin kokonaisvaltaisuus ja elämyksellisyys sekä kokemuksesta nousevat onnistumisen ja mielihyvän tunteet jotka motivoivat kuntoutujaa eteenpäin. Hevosen kautta ja avulla on helppo lähestyä erilaisia tunnetiloja ja ratsastamisen kautta voidaan opetella, miten eri tunnetilat näkyvät ilmeissä ja eleissä ja tuntuvat kehossa. Terapian tavoitteena on vähitellen oppia löytämään uusia kanavia ja tapoja tunteiden ilmaisemiselle ja sitä kautta oppia tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Hevonen haastaa kuntoutujan monenlaisiin vuorovaikutustilanteisiin joiden kautta kommunikaatiokyky paranee. Tallilla opetellaan muutenkin sääntöjen noudattamista ja keskittymiskykyä, sitä kautta myös itsehillintä kehittyy. Terapiahevoset ovat tehtävään varta vasten koulutettuja rauhallisia ja luotettavia kumppaneita, joiden kanssa voi rauhassa harjoitella sellaisiakin asioita jotka ihmisten kanssa tuntuvat hankalilta. Ratsastusterapia sopii kuntoutumismuodoksi kaiken ikäisille ja apuvälineet mahdollistavat sen niillekin, joille esim. käveleminen tuottaa vaikeuksia.