Teoreettista fyysikkoa ja kosmologia Stephen Hawkingia pidetään yleisesti maailman arvostetuimpana fyysikkona sitten Albert Einsteinin. Hawkingilla todettiin vuonna 1963 ALS-tauti, joka on johtanut hänen kohdallaan lähes täydelliseen liikuntakyvyttömyyteen. Taudin takia Hawkingilla on henkitorvessaan avanne ja tämä on vienyt hänen puhekykynsä. Hawking kommunikoi kirjoittamalla lauseita kirjain kirjaimelta pyörätuolinsa yhteydessä olevaan puhesyntentisaattoriin. Sairastuessaan Hawking oli 21-vuotias ja on siinä mielessä erittäin poikkeuksellinen ALS-potilas. Tauti todetaan yleensä 40-60-vuotiailla ja diagnoosin jälkeen odotettu elinaika on 3-5 vuotta. Hawking toteaa haastattelussa Guardian-lehdelle, että hän on elänyt jo 49-vuotta sen ajatuksen kanssa, että hän tulee kuolemaan ennenaikaisesti. Hawking ei omien sanojensa mukaan pelkää kuolemaa. Hawking sanoo pitävänsä aivoja tietokoneena, joka ei toimi enää sen jälkeen kun sen osaset pettävät. Hawkingin sairaus etenee jatkuvasti ja hänen terveydentilansa on heikko. Heikon terveytensä takia Hawking jätti väliin mm. 70-vuotissyntymäpäiviensä kunniaksi järjestetyt juhlallisuudet.

Hawking toimi Cambridgen yliopiston professorina vuoteen 2009 asti, jolloin hän jäi eläkkeelle. Samassa yliopistossa on opettanut mm. Isaac Newton. Hawking aloitti professorina vuonna 1977 ja siirtyi matematiikan professoriksi vuonna 1979. Hawking on pyrkinyt joissain teoksissaan kansantajuistamaan tiedettä ja hänen kosmologiaa käsittelevät teoksensa ovat menestyneet varsin hyvin. Vuonna 1988 Hawking julkaisi teoksen Ajan lyhyt historia, joka oli toukokuussa 1995 ollut Sunday Times -lehden myydyimpien kirjojen listan kärjessä jo 237 viikkoa. Aiempi ennätys listalla oli 184 viikkoa.

Hawking kiinnostui matematiikasta jo peruskoulussa ja hän erikoistui aineeseen viimeisinä opiskeluvuosinaan. Ennen tätä hänen keskiarvonsa oli ollut vain hieman normaalia parempi, mutta opettajat olivat huomanneet hänen lahjakkuutensa. Fysiikkaan Hawking erikoistui yliopistoaikana University Collegessa Oxfordissa. Opinnot olivat Hawkingille helppoja, eikä hänen juurikaan tarvinnut paneutua niihin. Hawkingin isä olisi toivonut poikansa opiskelevan myös biologiaa ja suuntautuvan lääkäriksi, mutta Stephen piti biologiaa tieteenalana liian kuvailevana. Vähäisestä panostuksesta huolimatta Hawking voitti opiskelijoille pakollisen fysiikan kilpailun toisena opiskeluvuotenaan. Runsaalla vapaa-ajallaan Hawking harrasti soutua toimien joukkueensa perämiehenä. Hawking jatkoi laiskanpuoleista opiskeluaan Oxfordissa kolme vuotta, jonka jälkeen hänen tuli suorittaa loppukoe joka puolestaan määrää lopullisen arvosanan kolmen vuoden opiskeluista ja voisi avata oven Cambridgen yliopistoon. Hawking ymmärsi juuri ennen koetta, että hän ei ollut lukenut kokeeseen tarpeeksi. Lopulta hän taktikoi keskittymällä teoreettisiin kysymyksiin ja hänen arvosananansa jäi toiseksi parhaan ja parhaan arvosanan väliin, mutta Cambridgeen vaadittiin korkein arvosana. Lopulta Hawking onnistui kuitenkin vakuuttamaan loppukoekomitean suullisessa haastattelussa älykkyydestään ja hänelle myönnettiin paras arvosana, joka oikeutti opiskelupaikkaan Cambridgessa.

Cambridgessa Hawking keskittyi tutkimaan suhteellisuusteoriaa ja kosmologiaa ja lopputyönsä hän teki kosmologiasta. Cambridgessa Hawkingilla alkoi esiintyä ensimmäisiä oireita motorisista ongelmista ja myös opiskelut tökkivät, hänen matemaatikan taitonsa eivät riittäneet suhteellisuusteorian opiskelemiseen ja  hänen elämäntyylinsä alkoi vähitellen palautua samanlaiseksi kuin Oxfordissa. Hawkingin palatessa joululomalla kotiin hänen motoriset ongelmansa paljastuivat ja hän joutui tutkimuksiin sairaalaan, jossa diagnoosiksi vahvistui ALS. Diagnoosi sai Hawkingin masentumaan syvästi, mutta hän jatkoi lopputyönsä työstämistä ohjaajansa tukemana. Masennuksen kanssa kamppailuun auttoi se, että Hawking tapasi samaan aikaan tulevan vaimonsa Jane Wilden. Sairauden etenemisestä huolimatta Hawking panosti opintoihinsa enemmän kuin koskaan ennen ja hänen maineensa tiedepiireissä kasvoi. Hän myös todisti vääräksi kuuluisan tutkijan Fred Hoylen teorian kosmologiasta. Tohtoriksi Hawking valmistui vuonna 1966 ja siirtyi Cambridgen gravitaatiofysiikan professoriksi vuonna 1977.  Hän on kuulunut Institute of Astronomyn henkilökuntaan vuodesta 1968. Kuuluisimmat tutkimuksensa Hawking on tehnyt mustista aukoista.